Talviselta näyttää. It looks like winter!

Lumipyryä ollut muutamana päivänä enempi, kuin koko talvena vaikka kevät pitäisi jo tulla.

Aivan. Onni on olla eläkkeellä ja olla "isovanhempi" :))

Tosi nautinnollisia hetkiä saa viettää näiden pikkuisten kera. Sunnuntaina nautimme Aavan 1-vuotis synttäreistä ja ennen kaikkea Päivänsankarista. Hymy ja ilo oli ylimmillään ja hän osasi poeseerata ja otta yleisönsä. Hienoja onnistumisen hetkiä riemmuittiin yhdessä, kun Aava osasi laittaa pyöreän palikan oikeasta kolosesta laatikkoon.... ja sit taputettiin ja hurrattiin... wau...
Aava osasi laittaa roskan roskiksee, tulla sängystä takaperin alas, osaa matkia monia eläimiä kuinka ne sanovat ja söi ison, ison kupillisen kaurapuuro.... mummo kyllä ihmetteli... reippaasti puuro hupeni.... vaihedettiin neniä ja sitten olikin jo aika vilkuttaa mummolle ja papalle portailla vesisateessa... hei hei hei...

Onni on hoitaa Leo ja nauttia hänen touhuistaan ja höpötyksestään, kiipeämisestä ja könyämisestä. Leokin kehittyy hurjaa vauhtia. Jokapäivä joitakin uusia temppuja ja keksintöjä. Leon 1-vuotis synttäreitä juhlitaan ensi sunnuntaina.

Täänään, tähänmennessä on riemuittu kahdesta pissasta pottaan ja yhdet liraukset Leo keksi tehdä pyykkiastiaan (tyhjään). Leo oli ilman housuja ja kiipesi pyykkikoneen vieressä olevaan pyykkisastiaan ja teki välittömästi pissat. Hyvä ei kastunut lattia,eikä vaipat.
Tein Leon ja Bingon kanssa n. 8 km lenkin. Käytiin kääntymässä Hakosten pihassa Hämeenkyrössä. Viime torstaina tein saman lenkin. Se onkin aivan sopiva lenkki mummolle kunnon ylläpitämiseksi.

Nyt kiireesti pukemaan pikkumiestä (hän kyllä nauttiin enempi nakuna olemisesta) ja imuroimaan...... kohta jo tulevat työläisetkin kotia... moikkelis taas

No nyt ollaan ongelmissa, minulla ei ole aavistustakaan mikä on pihl.fi/pirkko käyttäjätunnus ja salasana. Molemmat on tallennettu automaattisesti sisäänkirjautuvaksi kanettavalleni ja nyt läppäri on huollossa. En kuolemaksenikaan muista mitä ne ovat ja Panu tainnut ne itseasiassa luoda sinne.

Panu, hyvät neuvot ovat nyt tarpeen, kun näyttää ettei tuo blogi edes anna mahdollisuutta kysellä sieltä, jos on noin tärkeät tiedot unohtanut.

Eli päivityksiä ei tule ainakaan vähään aikaan sinne. Toivottavsti eivät ole huollossa hukanneet niitä tietoja koneeltani.

Naputtelen tätä kotikoneelta. Pitäisi lähteä ksvihuoneeseen istuttamaan tomatintaimet oikeille kasvupaikoille. Kukkapenkki pitäisi kitkeä ja laittaa likoomassa olevat kurkun- ja kesäkurpitsansiemenet multaan kasvamaan. Toivottavsti niistä kerkeää jotain satoakin tulla.

Kastelu ja hoito jää Pekalle. Lähden taas tänäiltana kotiapulaishommiin hoiteleen Leoa ja mummon hoitoon tulevat Pihla ja Pyrykin. Pauliina hurvittelee Riigassa ja Vesku on töissä.

Siinä upeassa orgideassa on nyt auennut ainakin viisi kukka sen siiamilaisen lisäksi. Näyttää voivan erittäin hyvin, lehdetkin ovat kasvaneet isoiksi ja elinvoimaisiksi. Orkideat sopivat minulle erittäin hyvin , kun niitä ei tarvii kastella kuin kerran viikossa ja se päivä on minuilla sununtaina.

Tikkalassa on muuten remontti käynnissä. Parketti on hiottu ja lakattu. Pekka alkaa maalaan kattoja ja tapiseeraamaan. Olemme nukkuneet keittiönlattialla ja nyt pari yötä tietokonehuoneessa. Paremmat unet omalla patjalla saa lattiallakin, kuin vieraassa sängyssä. :((

Kaunis hellepäivä tulossa. Aamulla oli jo varjossakin +20 astetta. Nyt ylös ja ulos hommiin.

Hei!
Runsas 5 kuukautta mennyt viimeisestä tekstistä tänne blogiin. Tavallaan into lopahti ja tuntui, ettei ollut mitään kirjoittamista. Elämä mennyt tavallista latuaan vaikka onhan ilonaiheita ollut jokaiselle päivälle.

Lastenlapset ovat olleet melkein parhaita ilonaiheita. Tosi antoisaa seurata erikoisesti pienimpien Aavan ja Leon kehitystä. Nyt he ovatkin jo 11 kk vanhoja. Olemme saaneet seurata Leonkin kasvua ja kehitystä läheltä. Olemme tehneet useammankin muutaman päivän reissun Kyröskoskelle. Kiitos kattorementin ja Päivikin töihinlähdön johdosta.

Pappa on touhunnut katolla ja Mummo häärinyt keittiössä ja Leon kanssa. Pyry ja Pihla ovat piipahtaneet koulun ja eskarin jälkeen Leoa hoitamassa ja Pyry erikoisesti näyttämässä kiipeilytaitojaan ja temppujaan. Niissä hän onkin aivan mestari.

Täällä kotona on puutarha hommia, kuntosalia ym. touhua. Parketinhionta ja kattojen maalaus sekä tapetointi alkavat ihan tällä viikolla.

Kesä- ja heinäkuu menevät ilmeisesti taas Kyröskoskella Leon hoitamisessa ja Papalle löytyy remontoitavaa.

Ghaanan terveisistä senverran, että olemme lähdössä syys-lokakuussa sinne kirkkoa rakentamaan Anomabo beachin läheisyyteen.

Tuo jälkikasvu ohjailee ja melkein määräilee päivittämään blogia ja avasivat uuden blogin, muka joustavampi käyttää ja sinne olenkin pienestä painostuksesta jotain kirjoitellut ja kuvia laitellut, että hengissä ollaan. Onhan sekin tapa pitää vanhuksia silmällä, mitä he puuhaavat, pitää raportoida internetissä. Ollaan sitä aikoihin tultu...... :))

Jos kiinnostusta löytyy niin kurkkaa www.pihl.fi/pirkko

Soili, olen kuulut tuon kysymyksen jo aika monta kertaa. Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei toistaiseksi ole, vaikka kyllähän täältä pimeästä ja kylmästä loskasta voisi jo vaikka lähteäkkin. Kovasti minua toivoteltiin uudestaan tervetulleeksi. Monet henkilökunnasta piti itsestään selvyytenä, että tulen takaisin, käyn vain lomalla Suomessa. Vastaukseni on, että vain taivas tietää mitä ja milloin!

Hyvää ja Rauhallista Joulua, Siunaukselista Uutta Vuotta 2007

Moi!
Olen kotona väsyneenä, nuhaisena, mutta onnellisena. Oli IHANAA heittäytyä omaan sänkyyn ja nukkua viileässä hiljaisuudessa. Ainoa haitta oli kuiva ilma, joka raastoi kurkkua ja nenän limakalvoja.
Eka päivä mennyt siivoillessa, tulee joulusiivoamiset ja talvimattojen vaihdot tehtyä samanaikaan. Ghaanassa ei ollut mattojenvaihtoepisodeja. Hyvä, kun ihmisillä oli jokin vaate levittää lattialle nukkumaanmenessä tai suojata itseään malariasääskiltä!!!

Ei tunnu yhtään "joululta", enkä osaa edes odottaa sitä. Ei kuumassa ilmanalassa voi olla joulua. Tosi tyytyväinen olen, että olen jäänyt paitsi kaikesta jouluhössötyksestä, ei ole tarvinnut ryntäillä kaupoissa, eikä kuunnella kauppojen "irvokkaita" joululauluja ihmisten ryntäillessä ostohysteriassa.

Turhauttava ongelma Suomessa, mitä voisi antaa joululahjaksi, kun ihmisillä on jo kaikkea mitä tarvitsee ja ryönää nurkat täyn???.

Toivon vain rauhallista joulua ja tyytyväistä mieltä ihmisille!

Nyt saunaan ja nukkumaan.
tv Pirkko
ps. palataa, kun toivun "kultturishokista" :))

Hei!
Bloggeri on ollut kadoksissa. Pari kertaa yritin lahettaa postia, mutta ei onnistunut paivitys ja toiseksi ei Kortwiasta ole aina paasya tanne kaupunkiin.

Nyt Pekka on ollut taalla 2 viikko ja 4 yota on jaljella, sitten palataan kotia ja lasketty oita kyten nakyy, odotan hartaasti, etta saan nukkua omassa sangyssani, viileassa huoneessa, mutta ei kylmassa, koska tulen kipeaksi. (Olen jo tottunut aika kumaan ilmaan)

eilen oli hautajaiset kylalla, minusta se naytti hauskimmalta paivalta koko oloni aikana. Kansa hurrasi ja tanssi ja itki ja teki vaikka mita, koska oli niin hirvean surullista 39 v mies oli kuollu, siis veli. Han oli jokaisen veli ja kaikki olivat niin surullisia, mutta minusta se naytti aivan painvastaiselta. Porukka oli aamulla mustissa ja il;tapaivalla punaisissa ja illalla tansittiin. Jotkut jo tanssi haudallakin. Meita huvitti tietysti ja suretti kans, etta mitahan ne Suomessa sanoisivat tallaisista hautajaisista.

Kait siella oli naapurikylassakin karkelot (hautajaiset) kun koko yon amyrit pauhasi.

Tanaan mennaan katsomaan Kopin isoaitia, joka on #fetisti# pappi. Noita tohtori ja mita viella.

MAtkasuunnitelmista, lennamme Kumasista tiistaina Accraan, koska lentaen on samanhintaiasta, jos ajaisimme autolla ja yopyisimme Accrassa.

Joulunodotuksia kaikille. Ilo olla syrjassa jouluhumusta, jonka arvaan Suomessa vallitsevan.
Moikka
Pirkko
(Pekka on autolla ulkona)

ps
Olen muuten ollut autokuskina ja ajellut koko ajan Cape Costiin ja muuallakin, kuten nyt tannekin.
Jouduttiin korjauttamaan ilmastointi, oli muuten tukalaa ilman ilmastointia.

Moi Kaikille!
Internetissa oessa tahtoo unohtua, etta olen Ghaanassa, koska laitan sille vaatimuksia toimia yhta nopeasti, kuin kotona. Ghaanassahan tapahtuu kaikki hitaasti jos tapahtuu ollenkaan.
Yhden e-mailin sain laitettua Panulle ja siihen meni avaamisineen 34 minuttia.
Hermot tassa meinaa menna.

Paasia kuitenkin, etta kaikki on hyvin. Kerrronkin jo, etta ohjelmaa pisaa, toiden jalkeen laitan ruuan, syon ja kayn lenkilla. Aurinko laskee nopeasti kuudenaikaan, etta on jo pimeaa, kun tulen kotia, suhkut, vaatteidenpesemista ja ehka kayn osastolla ja teen sudokuja ja luen mita mahtaa olla kasilla. Koiran kynnen leikkajat tuli luetuksi. Mukava konstrakti kovat paukku pakkasen Huovisen kirjassa ja taalla helteet, siita otetaan keskiarvo, niin ilmanala on siedettavaa.

Vaan kylla oli tanaan kuumaa ja hikista toissa. Piti valilla nousta seisomaan ja tuulettaa :)).

Pastorit tulivat tervehtimaan ja kaymaan meidan sairaalassa, koska malaria vaivaa heita, niin paasin heidan mukanaan Kumaasiin ostoksille ja nettiin. Paasen laakareiden mukana kotia, kun hekin ovat kaupungilla lentolippuja tilaamassa filippiineille ovat jouluksi lahdossa lomalle kotimaahansa. Tuntuu olevan vaikea saada liput Dubaista eteenpain. Kansanvaellus itaan.

Kuubalaisia laakareita on luvassa sairaalaan toihin taman kuun lopulla.
Saasaan laakareille sijaiset, kun he lahtevat lomalle.

Viimeyona syntyi kaksi poikavauvaa ja toissapaivana kuoli kaksi miesta. Siella on taas ollut aika heikkoja potilaita. Yksikin kaksivuotisas tytto on kuin luuviulu. Syonyt vain rintamaitoa, jota tuskin tullut ollenkaan. Tokkohan selviaako hengissa ja ainakin jaa vaurioita, nyt jo nayttaa, etta ei ole henkiseti terve. Mitahan sen aidin mielessa liikkuu, kun tuollain hoitaa lastaan ja tuo sit sairaalaan viimetipassa. Siella on kylla paljon niita viimetipassa. Muutama pv sitten yksi poika oliks han 4 vai 6 v, ei p[ytynyt itse kavelemaan, maha turvoksissa. Lahetettiin toiseen sairaalaan, koska oli selva tapaus, ettei selvia hengissa, jos hanelle tehdaan leikkaus. Ajattelin, etta pelastetaan meidan sairaalan maine, kun ei kuole siella.
Taitaa olla paras, ettei kerro noita surkeita tapauksia, mutta ne jaa parhaiten mieleen tai ajattelee, etta miten niita olisi voinut autta, mutta tuntuu toivottomalta. Yksiskin mies, yritin sita laittaa eteenpain nopeasti, kun nain, etta hanella oli kovat tuskat, vatsa turvoksissa ja kova. Sanoin jo kayneensa monessa sairaalassa, mutta kukaan ei voi hanta auttaa, niin se oli meillakin, kuulema maksassa tuumori eli syopa. Laitettiin kotia odottamaan loppua. Raakaa pelia. Kuten laakari sanoi, etta on #kriminaalia# olla taalla koyha...

Huvittavaa taalla on noin ns. naisten rinnat ja vartalo muutenkin, kun niita katselee. Mutta se lasten syottaminen ja imettaminen ja huvitutin korvikkeena kayttaminen. Kun lapset itkevat ja pelkaavat esim. kuumemittaria, niin heti tissi suuhun ja homma on silla hoidettu. Mutta millaisia lerppanoita ne ovat. Kylla saaliksi kay aitiparat. Kuinka heidan ruumistaan kaytetaan hyvaksi. Ovat laihoja ja nalkiintyneen nakoisia, hyva etta itse hengissa pysyvat ja sit pitaisi viella jakaa lapselle itsestaan, etta sitten mita ukot ovat vaatimassa, sita en tieda, mutta voin arvailla ::))))))???. ei taalla kukaan ujostele niita. Kulkevat jokseenkin vapaasti rinnat nakyvilla, ne ovat todella tarvekalut.

Ok, aika nayttaa loppuvan ...
terkkuja kaikille
voikaa tekin hyvin!!!!
Pirkko

Aikaa on viella jaljella muuta m inuutti, joten avasin sivuston uudestaan.
Mitahan kirjoittaisin. siella Kofin 17 v opiskelija, jolle sponsoreita kuulutan. luona kaydessani, siina pihapiirissa vilisi lapsia enempi kuin Vilikkalassa kisssoja. Yhden pikkutyton nilkan ymparilla oli likainen sukan resu. Sanoin, etta otappas se pois ja katsotaan mita siella oli. Nilkassa oli tulehtunut, mativa haava. Nahkaa oli lahtenyt jo hyvanmatkan entisen markan kokoinen lantti. tikku oli kuulema mnnyt ja alkanut tulehduttaa likaista jalkaa.

Vein tyton asunnolleni ja puhdistin jalat ja haavan ja laitoin antiseptista ainetta, Bepanthenia ja laastarin ja maarasin tulemaan aamulla sairaalaan. Pitaisi kait kayda tarkistamassa niita lapsia useammin ja katsella minkalaisia vaivoja niilla on. Ei ne vanhemmat valita, eika lapset valita ilmeiseti.

Kylla ne olivat onnelisia ja iloisia, kun otin niista kuvia. Lupasin menna lapparillani nayttamaan niille myohemmin vaikka ajattelin, etta onkohan se millainen riski naytella niille kameroita ja lappareita?

Ilmat taalla vaihtelee, eilen satoin paivalla ja oli pilvisempaa, ei kovin kuuma ja aamullakin oli 25 ihan mukava lampotila. Illalla jaksoi jopa jumpatakkin. Olen luvannut itselleni, etta jumppaan joka paiva, etten mene ihan rapakuntoon.
Tanaan on taas aurinkoita ja kuumempaa, varmaan illala ukkostaa ja sataa.

Ruokalistaani ovat olleet sellaiset gourmeeruuat, kuten linssikastiketta kookkosmaidolla tumman riisinkera tai sweet blantein eli niita keitettavia banaaneja. viikonlopuksi keitin mustasilmapapumuhennosta ja jamjuurta. Salaattina on tomatteja, punasipulia, avokaadoa maustettuna punaviinietikalla, oliivioljya, suolaa ja mixed mausteet.

Nam, se on hyvaa, kun sen itse teen.
Aamuisin teen omat myslisekoitukseni, lisaamalla seesaminsiemenia, Suomesta tuotua soijaproteinia ja kuivattuja omenoita, pahkinoita jne mehun tai soijamaidon kera. Sekin maistuu ihan hyvalta.
Juomaveden keitan ja pullotan ja panen tietty jaakaappiin, mutta on ihan liian kylmaa. Pian se lampenee, kun kuljetan juomapulloa mukanani.

Auto oli kuuma kuin sauna. Sanoinkin laakareille, etta eroa on vain se, suihku puuttuu :))

Asunnossa on se huonopuoli, kun sinne kuuluu aanet esim osastolta. Oikein sydanta sarkee, kun ne kiduttavat pikkulapsia laittaesaan kanyylia, eli sita tipapiikia niiden pieneen kateen ja se on niin hirvean vaikea loytaa suonta. Ne kaivavat ja kaivavat ja lapsi huutaa tietysti, kuin henkea vietas. Perjantaina kokatessani laitoin jo korvakuulokkeet korvilleni, etten kuule sita kidutusta, se on minusta kauheaa kuulla, kun ne itkevat. Pakko niita kai kiduttaa, kun niilla on malariaa, ne laitetaan tiputukseen, etta saavat tarvittavat laakkeet.

On se hyva ettei Suomessa ole malariaa ja toivottavastti ei tule minuunkaan. Maanantaina onkin taas Lariami paiva, eli otan malaria laakkeen kerran viikosaa. Laakri sanoi, etta se antaa n. 80 % suojan.

OK. Nyt lopettelen, aika on mennyt.
Kuulumisiin tannekinpain. Kiitos Panulle ja Anulle vastauksista ja Aavalle terkut, kuin myos muillekin.

Hei taas.
Elama on suorastaan luxsuria. Paasin taas inettiin tohtoreiden kans.
Olen saanut uuden mopikinkin ja minun kivilattia kiiltaa ja voin kavella paljasjaloin.
suihkusta tulee kylmaa vetta ja voin peseytya porakaivovedella. Toista oli pastoriparan luona.

Ainut, etta generaattori jyrisee nurkalla ja se on kallista sairaalallekin. Keittelen itse ruokani ja nautin milloin kenenkin seurassa. Richard, entinen kollegani, tulee mielellaan syomaan. Olenhan tottunut keittamaan isoja annoksia, niista riittaa moneksi paivaksi useammallekin. Banaanit ovat hyvaa jatskia. Palastelin niita ja laitoin pakkaseen. Sokeria en kayta ollenkaan. Rusinoita ostin ihelan korvikkeeksi, mutta olivat kalliita 3 e paketti.

Richard on siiretty osastolle sairaanhoitajaksi, ettei ole laiskottelemassa, kun mina teen tyot. Otan potilaita vastaan oppilaiden kans.

Viimeviikolla yksi poika tuli anomaan ja rukoilemaan minua maksamasan hanen koulumaksunsa. Han menee sanoisin suomalaisittain ammatilliseen lukioon maanviljelyspuolelle. Olen ottanut hanen taustoistaan selvaa ja kavin vierailemassa siina yhteisossa, missa han nukkuu isoisomummonsa kivi lattialaa. Mummo on liikuntakyvyton ja toinen silma sokea, kaihi luulen.

Pojan todella tarvii paasta kouluun, ei siella kylassa ole elamisenmahdollisuuksia. Sanoin, etta olen koyha elakelainen ja kaikki rahani meni lentolippuihin, mutta yritan etsia Suomesta sponsoria hanelle. Please, alkakaa sen poja koulukummeiksi ja maksakaa koulumaksut. Yksi vuosi on n450 e.

Olenkin Kumaasissa nostamassa tililtani rahaa, etta han paasee huomenna pastorin viemana aloittamaan koulu. Pastori ottaa yksityiskohdat selville ja ilmoittelen myohemmin. Lainasin siis pojalle tavallaan rahaa ja odotan, etta saan rikkaat ja hyvinvoivat suomalaiset sponsoriksi hanelle. Ma ajattelen, etta teen jo Lahetystyota osaltani ja taraviin nyt teidan apua.... pleas help him.

Minulla menee siis ihan mukavasti vaikka ymparilla on koyhyytta, sairautta ja kurjuutta. Yritan osaltani auttaa huonompiosaisia. Jo pelkka lasnaoloni ja osanottoni tuntuu auttavan heita. Vaikka vain hymyilee ja on ystavallinen kun tulevat vastaanotolle. Eivat ole tottuneet ystavalliseen palveluun.

Esim taalla netissa, etta voi olla toykea tuo tytto joka muka palvelee ihmisia. Ne ovat niin niiiiiiiin isoja kihoja, kun saavat jonkun tyon tai viran itselle, etta koyhat silloin kyykyyn mentalitenttia.

Kyostille terveisia, kuulin kuinka sikion sydanaanet jumsuttivat, hyvin toimii laite.

Voikaahan taas hyvin, yritan voida osaltani.

ps.taalla on jo yksi Pekka ja yksi Helena, siis pikkulasten nimet. Kohta koko kyla on tayna Pirkkoja, Pekkoja ja Helen, kuten kasken heidan kutsua minua.

Wo ho tese? Meho ye!
Eli, mita kuuluu? Kiitos hyvaa!
Siina oli ghanalaiset tervehdytkset, jotka vaihdamme tavataessamme paikallisia ihmisia. Olen jo oppinut twin kielta sen verran.

Matka alkanut ihan kivasti, no problems. Olimme Accrassa 2 yota ja sitten ajoimme Kumasiin ja olin siella pastori Kpylla 3 yota. Sunnuntaina 8. pv tulin Kortwiaan ja maanantaina alkoi tyot.

Oli tosi kiva tulla, kun ihmiset ottivat niin ystavallisesti vastaan. Kaikki toivottelivat tervetulleeksi takaisin. Charlottakin juoksi vastaan ja oikein hyppasi syliini. Charlotta on sairaanhoitajaoppilas, jonka kanssa olen parhaillaan mittaamassa verenpaineita, lampoja ja painoja.

Aamulla tohtorit sanoivat, etta paasen Kumaasiin heidan mukaansa, joten on mahdollista tulla internettiin. Nyt kun on hieman hiljaisempaa tai ei oikeastaan sen hiljaisempaa, mutta hain lapparin huoneestani ja yritan kirjoittaa viestia valmiiksi.

Pieni keskeytys.... anteeksi... mutta nuo potilaat hairitsevat.... :))))) ei taalla oikein k uulekkaan, kun TV pauhaa ja potilaat metkein ... tappelevat... tai kinastelevat kenen vuoro, pitavat tarkan huolen vuoroistaan ja muutenkin ovat verbaalisesti lahjakkaampia, kuin suomalaiset...

Asun nyt sairaalan vierashuoneistossa. Kaytetavissani on 2 makuuhuonetta, olohuone, keittio ja kylpyhuone. (Marnanata II keittio oli sama, kuin minulla nyt). eli on oikein lokoisat olot. Keitan ruokani itse ja on oma vapaus. Paasen uloskin silloinkun haluan. edellis kerralla, minulla ei ollut avainta tohtorin asunnosta, joten en paassyt ulos, ellei mua paastetty, etta olin varmsti turvasssa.

Huoneeni nurkalla agrigaatti jauhaa sähkoa, koska kuivuus on vaivannut ghaana ja vetta on niin vahan, etta saannostelevat sahkoa. Taalla saa vetta ja on sahkoakin ja kaasulla keitetaan. Kumaasissa, ei ollut vetta ja sahkoa, kuin silloin talloin. Elama on ihan luksusta. en edes valita siita agrikaatin metelista ja onneksi dieselkatku ei tule pahemmin huoneeseeni, sen on senverran korkealla. Kun on tasainen taustahaly, ei eroty yksittaiset aanet sairaalan osastolta, joka on taas aivan makuuhuoneeni vastapaata.

Ukkosta on ollut joka ilta ja yö, vettakin on satanut yolla. toisa yona oli tosi kova ukkonen, joka piti minuakin hereilla, muutaman kerran jysaytti aivan paikanpaalla ja niita ukkoskeskuksia tuntui olevan usemapia eri suunnissa.

Olen saanut ompelukoneen huoneeseeni ja yritan tehda hattua itselleni, koska en omista sellaista ja en saanut Kumaasista sopivaa. Kumaasissa teetettiin "sapattipuku" ja kangasta jai suikale, josta sita hattua kyhaan. Illalla sytytin poytalampun muka ommellakseni sita. Hetken paasta havaitsin, etta jokapuolella lensi pienia karpasia, tunkeutuivat silmiin ja jokapaikkaa.

Ok, hoksasin, etta ne tulevat valoa kohti, koska oli kirkas lamppu. Katsellesani ymparille, niita oli miljoonia. Kylpparissa oli valot myos ja vaaleat kaakelit, se suorastaan kuhisi niita. Onneksi makuuhuoneessa ei ollut valoja ja ovi oli kiini. aluksi yritin niita luudalla lakasita lattialta ulos ja sankin, mutta se oli toivotonta. Ei auttanut muu, kuin sammutta kaikki valo ja lahatea ulos huoneistosta.

Sairaalan rappusila niita oli lampun alapuolella mustana massana, ainakin 2 cm vahvasti ja miljoonia ilmassa. Onneksi ne eivat pure, mutta ei mikaan ihana kokemus hikisella iholla. Niin ne karpaset ovat kostean ja sateisen ilman olioita ja illalla satoi tietysti.

Laksin osastolle katsomaan potilaita. Sanon onneksi. Menin katsomaan mm. yhta Bekwain koulusta tuotua tyttoa, jolle tehtiin toissailtana umpisuolileikkaus. Han oli hirvean kivulias jo tullessaan ja kuume 40. Tohtori oli silloin Kumaasissa koko paivan ostamassa ja hankkimassa laakkeita sairaalalle. Hanta kiirehdittiin kotia , koska "hatatapaus" odotti leikkausta. Sairaalaan on nyt saatu oma hoitaja, joka hoitaa anestesiapuolen ja hankin oli kadoksissa, kertomatta mitaan missa on ja hanta etsiskeltiin. Tiedettin, etta oli lahtenyt edellisiltana Kumaasiin palauttamaan avainta. Joten taalla oli pineta jannitysta ilmassa saadaanko tarvittavat ihmiset paikalle ajoissa.
Leikkaus oli onnellisesti ohi klo 23 mennessa, nain kun potilas tuotiin osastolle, siis ikkunstani.

Ok, siis miks onneksi menin osastolle karpasia pakoon? Tyton vanhemmast olivat tuleet paikalle Ghaanan lansiosasta, tyttohan oli vain koulussa Bekwaissa.
Nain heti, etta han oli kovissa tuskisaa. Aloin ihmettelemaan, etteiko hanelle anneta mitaan kipualieventavaa laaketta. Sairaanhoitajat olivat vain hyvin vaisuja ja pyorittelivat paitaan. ei ole tapana tai ovat muuten valinpitamattomia, tusin kayvat katsomassa potilaita huoneissa, istuvat mielummin toimistossaa.

Sanoin heille, etta ajatelkaapas, jos itse olisitte tuossa tilassa, haluaisitteko kipualievittavaa laaketta. Sanoin, etta en ole sairaanhoita , enka laakari, mutta...... kysykaa laakarilta mita mielta han on..??????
Ok, ulkona satoi ja oli pimeaa, sairaanhoitaja kysyi lahdenko hanen mukaansa laakarilta kysymaan. Lahden, mutta haen ensiksi takulamppuni, koska pelkaan kaarmeita ruohoisella polulla. Sairaanhoitaja puolestaan pelkasi tohtorin koiraa ja kaarmeita myos.

Twi tuntee minut ja ei ole minulle vihainen. Kavin sita jo aikaisemmin tervehtimassa ja harjaamassa. Koiraa ei ole harjattu senjalkeen, kun viimeksi...Se on tosi mielissaan kun silittelen ja harjailen sita. Nyt ovat pastaneet koiran vapaaksi, onneksi, paasee liikkumaan vapaasti, mutta ei se uskalla menna 50 m kauemmaksi pihasta.
Tarinalla on "happy end", potils sai kipulaakkeen, koira eika kaarmeet purreet..
.
Aurinko paistaa, hikea pukka ja potilaita riittaa. Taitaa lapsipotilaat lisaantya, koska olen antanut jokaiselle lapselle karkin. Pahaksi onneksi Kopy neuvoi ostamaan kurkkupastilleja, jotka ovat ainakin minusta liian vakevia.

Terveisia kaikille ja kirjoitelkaa tekin kuulumisia! Taalta Kortwista ei paase kovin usein Kumasiin ja internettiin....muuten tuo tie oli osittain jo paremmassa kunnossa, eli oli ajettua mursketta tienpintaan, ettei ole niin hirvean liukas ja ei ehka sadevesi syovyta sita myoskaan...

Voi ei.... tuossa pieni lapsi, 1 kk, mummon selkarepussa, itkee niin surkeasti nalkaansa. Aiti on parhaillaan leikkauksessa, katkaistaan putket, 7. lapsi, kuka sita ruokki????? Ehdottelin, etta veisi toiselle aidille, joka on synn yttanyt, mutta ei voi, jos saa malariatartunnan... sinne se mummo haipyi ulos, etei lapsi huuda taalla odotustilassa..voi voi pienta nalkasta....

Pekka ala ikavoi, minulla on sentaan ihan kivaa, ainakin toistaiseksi.... elamaa ymparilla, jos haluan niin..... voin myos menna huoneeseeni ja olla rauhassa, jos haluan niin...

Terveisi Aavalle, Leolle, Pyrylle ja Pihlalle erikoisesti, taalla katsellaan teidan kuvia ja esitellaan koko kylalle...

... muuten minulla on se vierashuone, tulkaahan kylaan, kuka vain haluaa, jarjestan kyydin Accrasta, kun ilmoitatte vain tulosta!!!!!!!!!!!

Nyt lopetan, ette te jaksa lukea kuitenkaan......

12.10.2006 pp

Tuon näköisillä laitteilla täytän matkalaukkuani ynnä 3 kpl verenpainemittareita, selkäydinpuudutusneuloja ja ideaalisiteitä. Kaikista edellämainituista ja kuvatuista taravikkeista kiitän Kyöstiä kovasti. Fabrikat ovat tosi iloisia ja kiitelleet jo etukäteen laitteista, joita sairaala saa. Viikatteen terä myös laitetaan matkalaukkuun, varren kannan matkatavaroihin kädessäni.

Henkilökohtaisia tavaroita ovat suurinpiirtein ne vaatteet jotka ovat päälläni ja uudessa läppärirepussa oleva uusi tietsikka, jos vaikka onnistuisi blogin pito paremmin.

Matkalaukkua on tarkoitus alkaa viedä Helsinkiä kohti maanantaina, jolloin käyn myös Planin kummilapsi-toimistossa kertomassa ja näyttämässä kuvia edelliseltä "kummilapsireissulta".

Lento lähtee ti aamuna klo 8 by London to Accra.

I think this is the Doppler heard?

Hi!
Here are some apparatus which I am going to bring with me to Kortwias hospital. Dr. Fabriga, is this what you wanted? If its Ok, but if you dont need , please let me know that i dont bring it wain.

The Diathermy? Is this apparatus the diathermy?

Plan-järjestön kummilapsivierailulla, istumme Beaytin kanssa ja paikallisen kylän koululaisia ympärillä. Beaytilla on käsissä Muuramelaisen Kummitädin lähettämät tuliaiset.

Kahden viikon päästä plen jo kovasti lähdössä lentokentälle päin.

Minun golleega ja "paras ystävä" sairaalasta. Richard on soittanut kaksi kertaa ja kertonut, että hänen puhelin on kadonnut. Eli tulkitsin viestin siten, että hän haluaa minulta uuden puhelimen. Siinähän se tuliaisongelma on ratkennutkin, mutta tuoko se ongelmia Kortwian kylässä, jos ihmiset kuulevat, että Richard on saanut minulta puhelimen.

Pyyntöjä on jo muutenkin paljon. Ihmiset olettavat, että valkoinen nainen on rikas ja hänellä on rahaa ja voi täyttää kaikkien toiveet. Mitenkähän tässä olisi toimittava oikein, ettei tule vaikeuksia?

Verenpainemittareita haluaisin viedä sinne. Yksi synnytysosastolle, toinen vuodeosastolle ja kolmas vastaanottoon, jossa mitataan päivässä yli sadan ihmisen verenpaineet.

Tohtori Rosalyn ja sairaanhoito-oppilas,
joka toimii myös lääkärin tulkkina, Rosalynin vastaanottohuoneessa. (kuva yllä)

Tohtori Dr. Melkhor Fabriga lääkärin kierroksella tutkii potilasta. Välillä sairaala oli niin täysi, että potilaita pidettiin käytävälläkin. (kuva alla)